Kateellisuus. - Heini Salmi
1587
post-template-default,single,single-post,postid-1587,single-format-standard,ajax_fade,page_not_loaded,,select-theme-ver-3.8.1,menu-animation-underline,wpb-js-composer js-comp-ver-5.1.1,vc_responsive

Kateellisuus.

On tunne, mikä on käynyt jokaisen mielessä joskus. Voimme opetella käsittelemään tunteita ja kanavoida energiamme itseämme eteenpäin vieväksi. Kateellisuus on negatiivinen tunne ja aiemmissakin teksteissä todenneena negatiivisuus ei vie ketään eteenpäin ja se vain syö energiaasi. Vaikka kuinka purkaisi sen jopa itse kateutta aiheuttavaan kohteeseen, on se silti vain ja ainostaan itseltäsi pois.

Aihe on itselleni henkilökohtainen, näin nuorella aikuisiällä kun katsoo asioita hieman erilaisesta perspektiivistä ja alkaa ymmärtämään monia sattumia uudella tapaa. En ehkä aiemmin olisi uskaltanut puhua avoimesti koulukiusaamisesta, koska en ole varmasti ollut se “pahiten kiusattu”, mutta kyllä, jonkinasteista koulukiusaamista minunkin matkallani on ollut. Ja yhtälailla se on jättänyt jälkensä. Ala-asteella sain kaksi hymytyttöpatsasta ja yhden stipendin. Kyllä, periaatteessa ei olisi edes mahdollista saada kahta hymytyttö patsasta yhden ihmisen, mutta näin siinä nyt kävi. Muistan, kuinka kateellisuuden verho ja seläntakana pahan puhuminen oli silloin ilmassa. Ylä-asteella sain kuulla hyvästä koulumenestyksestä, mikä oli tietenkin todella UNcool siihen aikaan eikä ryhmässä sitä katsottu mitenkään erityisen ihaillen.. Lukiossa sitten jouduinkin tyttölauman pommitettavaksi aloitettuani deittailla kundia, johon nyt sattumoisin oli joku muukin ihastunut. Se vasta raakaa olikin, huoriteltiin käytävillä ja luokissa sai istuakin yhtäkkiä yksin oppitunneilla. Voisi sanoa tämän olleen perinteinen “kympin tyttö”- tarina, ainut etten ole kympin tyttö, vaikka pieni perfektionisti minussa asuukin. Sekin on muiden istuttama ajatus ja mainio esimerkki siitä, että kukaan muu ei tiedä tai tunne sinua yhtä hyvin kuin sinä itse.

Kenenkään ei tarvitse pyydellä anteeksi olemassa oloaan, vaikka nuo kokemukset ovatkin ajoittain sellaisen kolhun itsevarmuuteeni jättänyt. Niin klisee kuin se onkin että ne ketkä syrjivät muita, puukottavat selkään tai kieroilevat muuten vaan muiden kustannuksella tarvitsevat omat oppituntinsa. Toisille kiusaaminen saattaa olla myös puolustuskeino samankaltaista kohtelua saaneena. Ylipäätään nuoruusikä on melkoinen labyrintti, enkä usko että siitä on kukaan selvinnyt täysin sokkeloitta. Tänä päivänä kun sosiaalisen median myötä se tuntuu olevan vain yhä karumpi!

Se ei kumminkaan kiusattua lohduta sillä hetkellä. Tutkitusti onnellisimpia ovat ne, jotka seisovat vahvasti omilla jaloillansa ja kulkevat omaa polkuansa. Todella siis suosittelen luottamaan siihen, että sinä olet se, joka tuntee sinut parhaiten.

Valitettavasti kateellisuus sekä negatiivisten tunteiden kohdistaminen muihin kun ei jää vain nuoruusikään, yhtälailla aikuisten ihmisten keskuudessa pyörivät samat piirteet. Miksi käyttää omaa aikaansa sellaiseen? Levittää negatiiviset energiansa muihin? Siitäkö sitä sitten tulee hyvä mieli? Sorry, mutta en usko.

Seuraavan kerran kun tunnistat kateellisuuden tunteen valtaavan mielesi miettiessäsi jotain niin mitäpä jos kääntäisit ajatuksesi inspiroitumiseen. Kuinka inspiroivaa se onkaan. Tai oppimiseen, voisitko oppia tästä jotain? Ihan mitä vaan. Elämä kun on yksi loputon oppitunti. Meillä kaikilla ei ole samat pelikortit, mutta emme loppupeleissä silti ole niin kovin erilaisia. Emme varmasti ymmärrä jokaisen maailmankatsomusta tai ottaisi sitä itsellemme, mutta mitä se on meiltä pois jos toinen on onnellinen tai menestyy?

Jokainen kaipaa hyväksyntää ja tulla rakastetuksi, mitä jos tukisimme sitä sen sijaan, että yritämme ampua toisiamme jatkuvasti alas?

Inspiroivaa joulunaikaa. Nautitaan läheisistä ja siitä, mitä juuri meillä on. Ei naapurilla tai siskon serkun kaimalla, vaan meillä. Se on meidän joulu, ei kenenkään muun. Kohdataan läheisemme rakkaudella, hyväksynnällä ja ennenkaikkea arvostuksella. Sinä riität, kaikki ympärilläsi riittää ja nyt – muista myös itseäsi kiittää.

Merry Xmas.

~ HS

Heini Salmi

No Comments

Post a Comment