Raha ja onnellisuus. - Heini Salmi
1581
post-template-default,single,single-post,postid-1581,single-format-standard,ajax_fade,page_not_loaded,,select-theme-ver-3.8.1,menu-animation-underline,wpb-js-composer js-comp-ver-5.1.1,vc_responsive

Raha ja onnellisuus.

Olen ollut nuoresta saakka suhteellisen (lue todella) tavoitteellinen sekä helposti hieman turhankin ankara (lue aivan liian) itselleni.

Koen sen olevan jossain määrin ominaispiirre, mistä olen ajottain hemmetin ylpeä ja sitten taas.. välillä toivoisin työntäväni sen viemäristä alas. Olen oppinut lempeyttä itseäni kohtaan, mutta haasteita löytyy yhä. Meillä kun kaikilla on vahvuudet ja heikkoutemme, unohtamatta ympäristön vaikutusta eri elämäntilanteissa.

Aiemmin syksyllä tein kyselyn sosiaalisessa mediassani rahan ja onnellisuuden välisestä suhteesta. Sain lukuisia hyviä vastauksia, joissa tuli esiin mm.rahan mahdollistava vaikutus onnellisuutta tuottaville asioille sekä sen puutteesta aiheutuvat syrjäytymisen ja hyvän terveyden ylläpidon haasteet.

Toisinsanoen voidaan jossain määrin tulkita rahalla saavan parempaa terveyttä. Raha mahdollistaa monia onnellisuutta lisääviä asioita, mutta loppupeleissä ne eniten mielihyvää sekä onnea tuottavat asiat eivät ole rahalla mitattavissa. Esimerkiksi kokonaisvaltaisesti hyvä olo, läheiset ihmissuhteet sekä mahdollisuus itsensä toteuttamiseen. Ne täytyy luoda itse. Raha ei opeta rakastamaan. Raha ei opeta arvostamaan sitä terveyttä, mitä sinulla on. Rahalla itsessään ei myöskään ylläpidetä sitä terveyttä, tai voida vaikuttaa pitkäaikaissairauksien syntyyn.

Kieltämättä raha mahdollistaa paremman elintason ja sen myötä lähtökohdan huolehtia itsestään kokonaisvaltaisesti. Sitä faktaa ei voi kieltää. Niin fyysisellä, psyykkisellä kuin sosiaalisella osa-alueella.

Raha kun voi pahimmillaan luoda todella kovaa stressiä ja ahdistusta, mikä luonnollisesti laskee onnellisuutta. Oli se sitten rahattomuus tai yhtälailla liika ahneus. Nimittäin ylenpaattinen rahan tavoittelu (jo monelle riittävällä toimeentulolla) voi myös luoda samanlaisen onnettoman tilan.

Sen sijaan, että keskitymme tavoittelemaan summia, venyttäen vuorokauden tunnit äärimmilleen, voisimme keskittyä tavoittelemaan turvaa ja takuuta niin omalle kuin läheistemme hyvälle elintasolle. Kuuluuko siihen jatkuvasti äärimmilleen vedetty kello? Ei. Kuuluuko siihen ylenpalttinen rikkaus? Ei.

Kuuluuko siihen riittävä toimeentulo, niin ettei raha aiheuta stressiä ja ahdistusta, mutta sitä on riittävästi mahdollistamaan kokonaisvaltainen hyvinvointi kaikilla elämän perusosa – alueilla? Kyllä.

Lapsilta kysytyimpiin kysymyksiin lukeutuu kysymys: “Mikä sinusta tulee isona?” Omassa lapsuuden päiväkirjassani vastauksena oli metsän eläintenhoitaja. Suunitelma oli selkeä, teen metsään mökin (vissiin ajatuksena oli ihan itse tosta noin pyöräyttää pikku mökkero, peace of cake), elän metsän antimilla (marjat ja sienet) ja hoidan haavoittuneet metsän eläimet kuntoon.

Esimerkin tarkoitus ei ole olla vain loppukevennys, vaan konkretisoida ajatus siitä, kuinka pienestä onnellisuus loppupeleissä rakentuu. Lapsen mieli on ihanan yksinkertainen. Realismi ja yhteiskunnan paineet tulevat kuvioihin onneksi vasta myöhemmällä iällä. Niistä huolimatta onnellisuudesta ei pitäisi tehdä liian vaikeaa, vaan keskittyä perusasioihin ja rakentaa myös ajatus rahasta niiden ympärille.

~ HS

Heini Salmi

No Comments

Post a Comment