Kosketus. - Heini Salmi
1613
post-template-default,single,single-post,postid-1613,single-format-standard,ajax_fade,page_not_loaded,,select-theme-ver-3.8.1,menu-animation-underline,wpb-js-composer js-comp-ver-5.1.1,vc_responsive

Kosketus.

“Kosketa mua, niin mä kosketan sua. Täytyykö se ääneen sanoa, pyytää tai anoa? Kosketa.”

Koskettaminen. Kulttuurierot. Mikä on hyvää ja huonoa koskettamista? Koska ollaan liian lähellä, koska ei osata tulla lähelle? Mikä aihe. Tästä voisi kirjoittaa vaikka romaanin, mutta pysytään blogikirjoituksen raameissa.

Hyvinvointialalla työskentelevänä tulee puhuttua viikosta toiseen paljon ravinnosta, liikunnasta sekä vaikkapa palautumisesta. Hyvinvointi on kuitenkin jotain paljon enemmän. Vaikka kaikki nuo palaset olisivat kohdillaan, voi ihminen siitä huolimatta kokea voivansa pahoin. Monet parisuhteet ympärilläni ovat päättyneet hiljattain, yllättäviäkin avioeroja tulee uutisiin jatkuvasti. Kolmansien osapuolien pyöriminen suhteissa on nykyään enemmän sääntö kuin poikkeus. Ei kuullosta kovin hyvinvoivalta, eihän? Mutta, miten tähän on tultu?

Kiire. Mikä ihana tekosyy. Sen piikkiin voi laittaa aivan kaiken, vaikka sen ettei näe tai kuule, saatika halua aistia mitään ympärillänsä olevaa tai tapahtuvaa. Joskus se pieni käden nostaminen toisen olalle tai halaus nähdessä voi merkitä suuria. Koskettamisella on tutkitusti monia myönteisiä vaikutuksia hyvinvoinnillemme. Täytyy kuitenkin muistaa, että tilanteenlukutaito on sallittua.. eikä nyt sekoiteta tätä aihetta laisinkaan epähalutun koskettelun puolelle. Jokainen varmasti ymmärtää raamit tässäkin.

Kosketus rauhoittaa, poistaa stressiä sekä lisää levollisuuden tunnetta. Vahvistaa kokemusta aidosta läsnäolosta. Ei anneta kiireen tai minkään muunkaan yhtä heikon tekosyyn viedä sitä hetkeä meiltä pois. Päinvastoin. Muistetaan myös, että yhtälailla sallittua on vaikka halata itse itseään. Sen ei aina tarvitse olla joku toinen, joka koskettaa.

Kosketa.

~ HS

Heini Salmi

No Comments

Post a Comment